Luotettava radonmittari auttaa varmistamaan, että kodin tai työtilan sisäilman radonpitoisuus pysyy turvallisella tasolla. Radon on hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä rakennukseen – siksi mittaaminen on ainoa tapa tietää todellinen taso.
Miksi radonia kannattaa mitata?
- Terveysturva: pitkäaikainen altistuminen kohonneille pitoisuuksille lisää terveysriskejä.
- Asuntokauppa ja remontit: mittaustulos tuo varmuutta päätöksiin ja toimenpiteisiin.
- Työpaikat ja taloyhtiöt: tulokset ohjaavat korjaus- ja ilmanvaihtotoimia.
Mittausmenetelmät lyhyesti
- Passiivinen pitkäaikaismittaus (2–3 kk): ns. radonpurkit (CR-39). Tarkkuuden takia suositeltu ensisijainen menetelmä, erityisesti lämmityskaudella.
- Jatkuvatoiminen sähköinen mittari: näyttää vaihtelun tunneittain/päivittäin ja auttaa paikantamaan lähteitä ja arvioimaan korjausten vaikutusta.
- Pikamittaus (päiviä–viikko): nopea suuntaa-antava tulos esimerkiksi kohteen esikartoitukseen.
Mistä tunnistaa luotettavan radonmittarin?
- Tarkkuus ja kalibrointi: laitteella on valmistajan kalibrointitodistus ja se täyttää alan standardit.
- Riittävä mittausjakso: mahdollisuus pitkäaikaismittaukseen luotettavan keskiarvon saamiseksi.
- Selkeä raportointi: mittari tai palvelu tuottaa helposti tulkittavan yhteenvedon.
- Käyttöympäristö: soveltuu asunnoille, kellaritiloihin ja työtiloihin; huomioi lämpötila/kosteusrajat.
Vinkit onnistuneeseen mittaukseen
- Sijoita mittain/laite oleskelutiloihin (ei keittiöön/kylpyhuoneeseen), pois suoralta auringolta ja tuloilmaventtiileistä.
- Älä siirrä passiivista mittalaitetta mittausjakson aikana; kirjaa aloitus- ja lopetuspäivä.
- Jos tulos on koholla, toista mittaus ja arvioi ilmanvaihdon/parannusten vaikutus jatkuvatoimisella laitteella.
Esimerkkejä radonmittareista ja -palveluista
- Airthings – jatkuvatoimiset kuluttaja- ja ammattilaitteet.
- Radonova Laboratories – passiiviset radonpurkit ja analyysipalvelu.
- Fluke – mittalaitteita ammattilaiskäyttöön.
